Kiintymystyyli - turvattomasta turvalliseksi!?

Oletko oppinut lapsena luottamaan, että tulet hyväksytyksi ja rakastetuksi erilaisine tunteinesi ja tarpeinesi? Oletko kokenut tulleesi nähdyksi ja kuulluksi kokonaisena ja keskeneräisenä ihmisenä erilaisine puolinesi? Vai oletko oppinut piilottamaan todelliset tunteesi ja tarpeesi; kokenut, että on parempi, kun ei ilmaise todellista, aidointa itseään, vaan "pärjää", selviää, miellyttää ja yrittää mukautua mahdollisimman paljon ympäristön odotuksiin?

Se, miten olemme oppineet olemaan toisten ihmisten kanssa varhaisissa ihmissuhteissamme, vaikuttaa myös aikuisena pari- ja ystävyyssuhteisiimme. Varhaisten kiintymyssuhteiden vaikutus näkyy mm. siinä, miten suhtaudumme läheisyyteen, miten reagoimme ristiriitatilanteissa ja kuinka turvalliseksi koemme tunteiden ja tarpeiden ilmaisemisen ihmissuhteissamme. Tunnistammeko ylipäänsä tunteitamme, tarpeitamme, aitoa itseämme?

Turvallisesti kiintynyt ihminen on lapsuuden kiintymyssuhteissaan tullut tunnistetuksi ja rakastetuksi erilaisine puolineen, tunteineen ja tarpeineen. Hän on oppinut luottamaan siihen, että hän on arvokas omana, aitona itsenään ja että toinen ihminen pysyy lähellä myös huonoina hetkinä. Hän on oppinut ilmaisemaan aitoja tunteitaan ja kokemuksiaan sekä luottamaan siihen, että on riittävä erilaisine puolineen. Tämän pohjalta ihmisen on aikuisenakin helpompi luottaa itseensä ja muihin (ja tunnistaa, kehen voi luottaa!), ilmaista tunteitaan ja pysyä yhteydessä esimerkiksi parisuhteessa toiseen vaikeinakin hetkinä. Ihminen kokee olevansa hyvä ja riittävä, arvokas sellaisena kuin on.

Lapsuuden turvaton kiintymyssuhde näkyy niin ikään aikuisuuden ihmissuhteissa monin eri tavoin. Se saattaa oireilla esimerkiksi jatkuvana pelkona hylätyksi tulemisesta ja reagoimisena pieniinkin etäisyyden signaaleihin; toiselta haetaan jatkuvaa varmistusta. Turvaton kiintymystyyli saattaa näkyä myös itsensä "suojassa pitämisenä" aidolta tunneyhteydeltä ja vetäytymisenä; tunteita ei esim. parisuhteessa ilmaista toiselle (ei välttämättä edes itsekään tunnisteta!), apua ei osata tai haluta pyytää ja läheisyys saattaa tuntua yhtä aikaa sekä kaivatulta että uhkaavalta. On kokemus siitä, että oma aito itse on parempi piilottaa ja suojata. Moni tunnistaa itsessään myös näiden eri piirteiden / regointitapojen vaihtelua.

Olipa lapsuudessa opittu kiintymyssuhdetyylisi minkälainen tahansa, sen ei kuitenkaan tarvitse määritellä koko loppuelämää - turvallisen kiintymystyylin oppiminen on mahdollista myöhemminkin. Se toki kysyy omien toimintamallien tunnistamista, uudenlaisten vuorovaikutusmallien opettelemista, uusien, turvallisten ihmissuhteiden luomista, yleensä myös terapiaa ja korjaavia kokemuksia. Näiden avulla, pienin askelin, uudenlaisen ihmissuhdetyylin rakentaminen on mahdollista. Muutos tapahtuu usein vähitellen, mutta tärkeintä on ymmärtää, että se on mahdollista. ❤️